Tapausselostus - vasemman etujalan jännevamma koiralla

Sanna Hämäläinen, Eläinlääkäri ELL

Eläinlääkäriasema Askel, Tuusula

Tapausselostus – vasemman etujalan jännevamma koiralla

“Lämpökamerakuvauksen etuna on, että fysiologisia muutoksia on mahdollista havaita jo ennen kuin ne etenevät rakenteellisiksi muutoksiksi.”

Kuva 1. ETUJALAT TAKAA. Lämpökamerakuvissa vasen etujalka todetaan normaalia kuumemmaksi ranteesta alaspäin.

Lämpökamerakuvaus perustuu kuvattavan kohteen lähettämän infrapunasäteilyn (lämpösäteilyn) havaitsemiseen. Lämpökamerakuvauksella pystytään havaitsemaan fysiologisia muutoksia, kun taas esimerkiksi röntgenkuvauksella voidaan havaita rakenteellisia muutoksia.

Lämpökamerakuvien perusteella arvioidaan kuvattavan eläimen kehon pintalämpötilaa sekä lämpötilojen symmetriaeroja eri puolella kehoa. Lämpötilaltaan tavallisesta poikkeava alue kehossa voi kertoa esimerkiksi tulehduksellisesta tilasta, verenkiertohäiriöstä tai hermovauriosta.

Lämpökamerakuvauksella pystytään havaitsemaan fysiologisia muutoksia, kun taas esimerkiksi röntgenkuvauksella voidaan havaita rakenteellisia muutoksia.

Lämpökamerakuvauksella on monia etuja:

  • Se ei vaadi potilaan rauhoittamista eikä aiheuta kipua.
  • Kuvaus pystytään suorittamaan koskematta potilaaseen. Näin ollen arankin potilaan tutkiminen on mahdollista.
  • Lämpökamerakuvaukseen ei myöskään liity säteilyaltistusta, kuten esimerkiksi röntgenkuvaukseen.
  • Lämpökamerakuvauksen etuna on, että fysiologisia muutoksia on mahdollista havaita jo ennen kuin ne etenevät rakenteellisiksi muutoksiksi.

Lämpökamerakuvaus on herkkä kuvantamismenetelmä, mutta myös altis häiriöille. Esimerkiksi kosteus, lika, ulkoiset lämpölähteet, sylki, valjaat, koiran takit ja manttelit ym. voivat aiheuttaa häiriöitä kuvaukseen. Häiriötekijöiden minimoimiseksi lämpökuvattavan eläimen tulee olla puhdas ja kuiva, eikä eläintä saa kosketella, harjata tai nyppiä ennen tukimusta.

ESIMERKKINÄ VASEMMAN ETUJALAN JÄNNEVAMMA

Koira oli loukannut vasemman etujalkansa kilpailussa, oireena ontuminen. Lämpökamerakuvissa vasen etujalka todetaan normaalia kuumemmaksi ranteesta alaspäin (kuva 1.). Myös painonvarauksessa havaitaan epätasapaino (kuva 2.).

Palpaatiossa koira aristaa vasemman ranteen ja varpaiden tunnustelua sekä ranne-varvasalueen jänteiden tunnustelua. Vasemman etujalan varpaat yliojentuvat hieman verrattuna oikeaan etujalkaan. Röntgenkuvissa todetaan pehmytosaturvotusta vasemman etujalan kämmenluualueella (metakarpaalialueen plantaaripuolella) sekä varpaiden pällä. Diagnoosina jännevamma.

Aloitettu oireenmukaisena hoitona tulehduskipulääkitys, rajoitettu liikunta sekä vamma-alueen säännöllinen NIR-käsittely (near infrared).

Kuukauden kuluttua kontrollikäynnillä koira ei enää onnu. Lämpökamerakuvissa vasen etujalka normaalia kuumempi kämmenluiden ja anturoiden alueelta, ei kuitenkaan yhtä laajalta alueelta kuin aiemmin. Tunnusteltaessa todetaan vielä aristusta vamma-alueella. Kipulääkitystä ja rajoitettua liikuntaa jatketaan.

Kahden kuukauden kuluttua etujalat ovat lämpökamerakuvissa melko symmetriset (kuva 5. ja 6.). Vasemman etujalan vamma-alueella todetaan enää yksittäinen hieman kuumempi alue ranteessa (kuva 6.). Painonvaraus on nyt tasaista (kuva 7.). Koira ei enää arista alueen tunnustelua.